keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Putkiaivot

Kesäkuntoprojekti etenee omalla painollaan tällä hetkellä. Olen pyrkinyt pureutumaan henkisen puolen toimintaan tällä hetkellä enemmän. Stressi kun kuuluu välillä työelämään, mutta harvoin tulee miettineeksi niitä asioita, jotka stressin aiheuttavat ja miten niihin voisi vaikuttaa.

Ihmisen hermosto on pitkän kehityksen tulos. Meillä kaikilla on takaraivossamme (hermostoanatomian paremmin tuntevat voivat tässä kohtaa armahtaa minua) liskonaivot, jotka tykkäävät köllötellä rauhassa ja ottavat kierroksia kun niitä häiritään. Ahkeruus palkitaan sitten joskus, laiskuus palkitsee saman tien, jos niitä liskonaivoja olisi kuunteleminen. Mutta koska laakereilla lepääminen johtaa siihen, että asioita ei oikein tapahdu on syytä vähän tarkastella tätä lähemmin.

Muistelkaapa sellaista hetkeä, kun olette uppoutuneet jonkin tekemiseen. Aika, nälkä, nurkissa pyörivät pölypallot ynnä muut jonninjoutavat häiriöt menettävät täysin merkityksensä. Asioiden tekeminen onkin oikeastaan mukavaa. Itse asiassa, työn tekeminen on yksi elämän suurista nautinnoista. Mutta kokemuksen pilaavat kireät aikarajat, asioiden kasaantuminen, pakkotahtinen työskentely; luovuuden ja itsetoteutuksen vaihtuminen itsettömään jaloon kärsimykseen suurempien päämäärien vuoksi.
Mutta se mikä motivoi ovat saavutukset ja onnistumisen kokemukset. Väitän että mikä tahansa päämäärä on mahdollista pilkkoa pieniksi välitavoitteiksi, joiden toteutuminen aiheuttaa iloa ja positiivista takaisin kytkentää. Kun yksi asia onnistuu, tekee mieli kokeilla toista ja kun sekin onnistuu, niin kolmatta odottaa jo innolla. Itselläni on todella paha tapa pitää itseäni jonkinlaisena kaikesta suoriutuvana yli-ihmisenä, siksi täytän kalenterini asioilla, joita tehdessä aika kuluukin sitten rattoisasti. Koko ajan jokin on myöhässä, jotain ei ole tehty kunnolla, jokin on unohtunut. Päätin että tämä saa nyt loppua. Teen yhden asian päivässä ja jos saan jotain muutakin tehtyä, niin sehän on loistavaa. Minulla taitaa kuin taitaakin olla putkiaivot, niin kuin vaimoni on jo vuosia kertonut.

Kokeilkaapa huviksenne. Jos teillä on paljon tekemistä ja asiat tuntuvat kaatuvan päälle, ottakaa tehtävälistastanne helpoin homma ja tehkää se. Päivän hyvä työ on tehty. Jos saatte listan seuraavankin kohdan tehtyä, mitä mainiointa. Huomioikaa samalla miten paljon aikaa mihinkin kuluu. Päivät ovatkin yhtäkkiä täynnä minuutteja ja tunteja, joilla saa tehdä ihan mitä itse haluaa.

Ja joo, ymmärrän kyllä että tässä on jonkinlaisesta harhautuksesta kyse, että lähestyn stressinpurkua kuin kivisopan keittoa. Mutta niin kauan kun tämä toimii, aion tätä tehdä. Jos ajattelusta katoaa joustavuus ja kyky reagoida, sitä saattaa yrittäjä äkkiä huomaavansa istuskelevansa firmansa savuavien raunioiden äärellä jurnuttamassa verottajasta jne. harminpaikoista, joista jurnuttaminen ei varsinaisesti tuo kassaan yhtäkään euroa tai paranna omaa fiilistä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti