torstai 13. helmikuuta 2014

Onko elämää vamman jälkeen?

Murtuma, leikkaus ja immobilisaatio. Niissä merkeissä vietin viime kevään. Heinäkuussa aloitin kuntoutuksen. Jos tavoittelisin lihasvoimaa ja liikkuvuutta, jotka riittävät arkiseen aherrukseen, olisin jo täysin ennalleni toipunut. Kuitenkin urheilu, tai nykyään paremminkin kuntoilu, on sen verran suuri henkireikä, että minun on ollut aivan pakko asettaa rima korkeammalle. Ajattelin käsitellä tässä blogissani ajatuksiani siitä mitä kuntoutuminen on vaatinut ja miten se on onnistunut.

Pyrin jo leikkausta seuraavana päivänä aloittamaan päivittäisen jumppaamisen, jotta terveet osat jalkaani pysyisivät kunnossa ja että toimintakyky alenisi mahdollisimman vähän. Kipu ja epämukavuus unohtuvat nopeasti, mutta nyt kun asiaa tarkoituksella muistelen, mieleeni palaavat hermosäryt, turvotus ja yölliset jumppahetket, kun kipu herätti. Pahin vaihe oli ohi parissa viikossa, kun rakenteet jalassa alkoivat kuroutua uudelleen kasaan ja koipea piti kasassa muukin kuin titaaninaulat ja ompeleet.

Yritin jossain vaiheessa myös asetella TENS-laitteen elektrodeja kipsin alle, mutta se oli huono idea. Kannatti kuitenkin kokeilla, mutta kyllä se lihasten sähköinen ärsyttäminenkin näköjään vaatii sen että ne pääsevät supistumaan vapaasti.

Aktiivisesta jumppaamisesta huolimatta kipsistä kuorittu tikku ei muistuttanut kuin etäisesti tuntemaani jalkaa. Varsinaisella kuntoutuksella oli kolme keskeistä tavoitetta:

1. Hermotuksen uudelleenaktivointi, jotta uuden vamman riski pienenisi
2. Liikelaajuuden palauttaminen, jotta jalkaa voi harjoittaa
3. Lihasvoiman lisääminen, jotta nestekierto jalassa vahvistuu ja toipuminen nopeutuu

Koska hermotus oli lamaantunut, kaikki kipsauksen aikana mahdottomat liikkeet aiheuttivat kipuaistimuksen. Ensimmäisinä päivinä olin muutaman kerran epäluuloinen sen suhteen onko kivun aiheuttava liike luonnollinen vai hajosiko jalka jo uudestaan. Kynnyksen päälle astuminen paljaalla jalalla kirvelsi kuin... no, pidetään blogi painokelpoisena, sattui tosi paljon.

Liikelaajuudet olivat mitättömät, en muista enää tarkkoja asteita, joita ortopedi jälkitarkastuksessa luetteli, mutta jalka oli käytännössä jämähtänyt asentoon, johon se oli kuudeksi viikoksi sidottu ja molemmin puolin nilkkaa liikettä rajoittivat myös luuhun asti ulottuvat leikkausarvet.

Tasapainoharjoitukset aloitin kutakuinkin saman tien kun kipsi poistettiin. Hermotusta harjoitin mielikuvaharjoituksilla ja kevyillä jumppaliikkeillä. Alkuun pelkkä seisominen oli hankalaa, vaikka olin jättänyt kävelykepitkin pois heti kun se ortopedin ohjeiden mukaan oli mahdollista. Yhtä kyynärsauvaa käytin pidemmillä matkoilla ontumista vähentääkseni ja liikekaavastoani suojellakseni. Pidin kuitenkin mielessä koko ajan, että päivittäinen pieni harjoitus on ehdottoman tärkeää, että toimintakyky palautuu.

Koulutettu hieroja Santeri Humina, ortopedinen osteopaatti Harri Rovio, fysioterapeutti Miika Wikberg ja fysioterapeutti Jussi Ojaniemi auttoivat kuntoutuksessa pyyteettä, ammattitaitonne ja osaamisenne säästi minulta paljon tiedon etsimisen vaivaa, myös tehdyt hoidot auttoivat ja jouduttivat parantumista. Siitä suuri kiitos.

Säännöllinen harjoittelu pienestä kivusta huolimatta yhdessä säännöllisten hoitojen kanssa palauttivat toimintakyvyn noin puolessa vuodessa lähes ennalleen. Hissiä en käyttänyt juurikaan, ennen kuin jalka kesti kiipeämisen viidenteen kerrokseen. Venyttelen edelleen säännöllisesti ja pyrin käymään kuntosalilla ainakin kolmesti viikossa. Kävelylenkkejä teen pari viikossa.

Oleellista kuntoutumisen kannalta on tuntunut olevan arpikudoksen pehmentäminen hieromalla ja kuppaamalla, nilkan liikelaajuuden palauttaminen mobilisoinnilla ja manipulaatiolla. Lihasvoiman palauttaminen, jotta lihaksen voima voittaa nivelkapselin jäykkyyden, ja monipuolinen liikkuminen, jotta mahdollisimman moni liikesuunta tulisi aktivoitua uudestaan.

Tämä on tiivistelmä siitä miten asiat etenivät. Ei ole ehkä kaikkein tehokkainta jäsennellä ajatuksiaan blogin muodossa, mutta jos joku asia herättää kysymyksiä, yritän vastata parhaani mukaan ja ehkä kirjoitan vielä jostain tietystä vaiheesta tai fysiologisesta ilmiöstä tarkemmin.

Yhteystietoni löytyvät nettisivuiltani www.koulutettu-hieroja.fi, jos sinulla on vastaava vamma, olen melko varma että osaan auttaa myös sinua kuntoutumaan entisellesi. Minä sain apua ja tahtoisin puolestani auttaa muita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti