Urheiluhieronta

Urheiluhieronnassa käytetään samoja tekniikoita, kuin klassisessa hieronnassakin. Urheilijoilla on kuitenkin omat erityisvaatimuksensa, jotka vaikuttavat siihen millä tavalla hieronta toteutetaan. Urheilijan työvuosi kestää 365 päivää. Tavoitteellinen urheilija jakaa vuoden erilaisiin harjoituskausiin, joilla kehitetään hänen yleistä liikuntavalmiuttaan, vahvuuksiaan ja lajitaitojaan. Harjoituskaudet huipentuvat kiivastahtiseen kisakauteen, jonka aikana heikkouksia ei enää hiota pois, vahvuuksia ei vahvisteta, vaan keskitytään sen sijaan huippusuoritukseen kisoissa. Huippu-urheilijan koko elämäntapa vaikuttaa hänen suoritukseensa kisakentillä, kun rasitus on suurta, myös lihashuollon merkitys kasvaa.

Kisakaudella hieronta tukee palautumista, ehkäisee vammojen syntymistä ja valmistaa suoritukseen. Rankkoja käsittelyjä ei kilpakaudella tehdä ilman vakavaa harkintaa. Kisakautta seuraa ylimenokausi tai palautuskausi, jonka aikana urheilija antaa keholleen ja mielelleen aikaa toipua harjoitusvuoden rasituksista. Silloin treeni muuttuu omaehtoisemmaksi.Yleisliikunnaksi, jossa harjoittelun pääpaino ei ole välttämättä edes lajitekniikoilla.
Peruskuntokaudella pidetään yllä yleiskuntoa, kehitetään kestävyysominaisuuksia, jotka muodostavat kaiken harjoittelun pohjan. Ilman kunnollista pohjatyötä, huippukunnon saavuttaminen on hyvin vaikeaa.

Urheiluhieronta on osa urheilijan lihashuoltoa, yhdessä omatoimisen venyttelyn ja lihaskuntoharjoittelun kanssa, hieronta ylläpitää urheilijan toimintakykyä ja auttaa häntä saavuttamaan huippukunnon. Urheiluhierontaan liittyvistä venytystekniikoista ja liikkuvuutta lisäävistä tekniikoista on hyötyä muillekin kuin urheilijoille, urheilijan tapauksessa niitä vain sovelletaan harjoituksissa ilmenneiden ongelmakohtien täsmäkäsittelyyn.

Lepo, treeni ja lihashuolto ovat ne tekijät, joiden avulla urheilija saavuttaa täyden toimintakykynsä ja pystyy työskentelemään tehokkaasti myös suorituskykynsä äärirajoilla.