Tiede.fi uutisoi uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan akupunktio on lumehpi hoitomuoto krooniseen kipuun. Hiukan vinosti virnistellen voisi sanoa, että kiinalaiset lääkärit olisivat osanneet tuon tiedonjyvän kertoa jo 3000 vuotta sitten, mutta onhan se kuitenkin hyvä että näitä länsimaisia tutkimuksiakin tehdään. Ne hälventävät aiheen mystistä ilmapiiriä ja tuovat akupunktiolle lisää uskottavuutta yhtenä lääkkeettömänä fysikaalisena hoitomuotona.
Oma kokemukseni akupunktion tehosta on myös myönteinen. Siitä löytyi helpotus polvikipuihin, jotka toivat jo mieleeni ajatuksia ennenaikaisesta vanhuudesta ja liikuntakyvyn rapistumisesta. Akupisteet ovat minulle tuttuja jo useiden vuosien ajalta, olen ollut aiheesta kiinnostunut jo hyvin kauan. Itse asiassa ensimmäisen shiatsua käsittelevän kirjan taisin lukea jo niin varhain kuin vuonna 1994. Tämä palasi mieleen kun tänä keväänä luin saman kirjan uudelleen. Teen itsekin muutamia neulotuksia ja tulevaisuudessa aion opiskella aihetta vielä lisää. Hoitomuoto on mielenkiintoinen siitäkin syystä, että sitä on perinteisesti käytetty hyvin monien vaivojen hoitamiseen.
Olen kuullut myös, että akupunktiota ei pitäisi käyttää jatkuvana hoitona vaan ensiapuna vakaviin vaivoihin. Terveyttä ylläpitäviä hoitomuotoja ovat kiinalaisen lääketieteen mukaan akupainanta ja hieronanta ja hieronta. Näiden myötä ollaan vahvemmin omalla tontillani. Hieronta on hyvä pohja monelle hoitomuodolle, anatomian rkeä osa myös akupisteisiin perustuvia hoitoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti